ETUSIVU
Etujarru Fujiin
- Details
Monta iltaa tutkin nettiä ja mahdollisia jarruvaihtoehtoja. Lopulta päädyin Shimano Sora kahvaan ja BR-M375 mekaaniseen satulaan, jossa jarrupala liikkuu vain toiselta puolelta. Verstaassa testatessa tuntui erittäin toimivalta. Toivottavasti tuntuma on yhtä hyvä tuolla ulkona.
Soran kahvat sen takia, että kun eteen levari ja taakse vannejarru niin Soran kahvoissa voi vetosuhdetta säätää, joten saadaan taaksekin samanlainen kahva. Ensin meinasin erilaisia, mutta se ajatus katos aika nopeasti.
Kaski olut olikin aika hyvää
- Details
Joskus ostan jotain "erikoista", mutta useimmiten en osta toista kertaa. Tätä vois ostaa toistekin.
Etukori Sebuun ja eka kuorma
- Details
Mulla oli kerran etutarakka, mutta heivasin sen. Nyt kokeillaan tällaista näppärää koria, joka suunniteltu nimenomaan Sibbon keulaan. Oli muuten asennus helppoa.
Ja heti saatiin jotain kuljetettavaksi.
Renkaat ja kiekot Fujiin
- Details
Eipä ollu Vittorian Rubino Pro Control renkaita niin ostettiin sit Pirelli Cinturato renkulat. Tanwall, mutta onneksi miedolla värillä, tai itse asiassa sopii aikas hyvin rungon väriin (taisitei).
Mutta saanko lokarin taakse mahtumaan?
Fuji - eka yritys jotain sinne päin
- Details
Kiekot ja renkaat ei tule olemaan nuo, mutta jotain sinne päin.
Pojalle city-pyörä olis tuloillaan
- Details
Tuosta lähetään liikenteeseen. Yksivaihteesta ostin yksityiseltä. Sen verta kävin kaupoilla, että ostin Brooksin (madeinFinland) gripit. Sit aletaan kasaan pikku hiljaa ja joskus toivottavasti valmis.
Ja sit seuraavana päivänä.
Vanhat kupit irti ja uusia kuppeja tilalle. Cane Creek 110. Vaihtoehtona oli
- viedä pyörähuoltoon
- naputella itse vasara/puu systeemillä
Mutta muistin, että kierretankoa on, joten rakentelin nopean ja yksinkertaisen työkalun. Sillä ja pienellä naputtelulla kupit menivät mukavasti paikoilleen.
Onko välii mihin suuntaan tuo kolo osoittaa.
Haminassa aika iso lippu
- Details
Emännällä oli asioita Haminassa, joten lähin mukaan ja sain 5 tuntia aikaa sompailla siellä täällä. Paluumatka kesti kauan (autolla siis) kun tultiin pikkuteitä pitkin ja evästettiin jollain museosillalla spriikeitin tyyliin.
Museotie 3513
Museotieltä Vilniemen suuntaan, hiekkatie ja kalliot.
Vilniemen kartanolta kohti Haminaa. Oli aika pysäyttävä näky (valitettavasti kuva ei anna samaa tunnelmaa).
Kävin juurella, on se iso ja mahtava.
Käytiin emännän kanssa vähä järvellä
- Details
Tuntuipa hyvältä vetää mökiltä
- Details
Tultiin eilen mökille ja tänään sit kävin vähäsen. Ai että tuntui hyvältä fix.
Sebulla taas sähläileen
- Details
Iittalaan junalla ja sieltä sitten lyhyt kopasu peltosählyn MM-kilpailuihin.
Oli ihan kivat maisemat siellä niin.
Steamroller sai vähän väriä
- Details
Mokiltä 2022
- Details
Paluu mökiltä Koirakiven kautta.
Vitosmoottorin kohdalta eli 5-tien ylitys.
Ohitusreitti Otava
- Details
Kävi sillee, että sunnuntaina kun kävin kaupassa niin "törmäsin" toiseen pyöräilijään Hietasessa. En tullut kysyneeksi, mutta jäi vaikutelma, että hän asuu siinä. Ja oli eka kerta kun näin toisen pyöräilijän ihan tässä mökin lähellä.
No, kertoi kuitenkin, että hiekkaa pitkin pääsee Otavaan. Tulee kyllä lisäkm. Tänään sitten paluumatkalla Mikkelistä kokeilin tuota reittiä, eli Otavasta Koivakkalantietä pitkin jonkin matkaa. Itse asiassa olen tuon Koivakkalantien joskus ajanut kerran läpi. Sitä tietä pitkin Suojärven ohi kohti Hytöläntietä. Tein sitten päätöksen, että oikaisen hieman eli menin Möllintietä pitkin. Virhe. Tie muuttui koko ajan pienemmäksi ja aivan lopussa tien keskustaa oli niitetty eli aivan kuin tultaisiin pihaan. No, aika pihasta sit mentiin, mutta en siinä kohtaa halunnu enää kääntyä takaisin.
Koska puhelimen karttapalvelu ei osannu laittaa mua oikeaan kohtaan niin piti sitten vain päätellä, että tuossa ollaan. Ja oltiinhan sitä. Se Hytöläntie oli aika metsätie, tai siis aika lailla samanlainen kuin oma mökkitie. Eli aika pieni, kapea. Sit kun päästiin Hietalantielle niin sit "keli" parani.
Mutta tuskin tulen tuota reittiä käyttään toista kertaa, meni sen verta aikaa kuitenkin. Mutta kokemuksena ihan jees. Parit fotot.
Möllintie
Hietalantie
Jo perinteinen pyörällä mökille 2022
- Details
Loma alkoi tänään ja tiedossa oli, että ihan ekaks mökille, yksin, pyörällä. Aika hyvä aloitus lomalle. Keli tuntui aamulla ennen seiskaa todella mukavalta. Harmillisesti Z-juna Lahteen klo 7.35 oli peruttu, joten suuntasin pyörän Tikkurilan suuntaan ja nousin sieltä tuntia myöhemmin lähteneeseen junaan. Toinen vaihtoehto olis ollu jäädä hengaileen hesalan rannoille, mutta se ei nyt houkuttanu. Pasilan kohdalla ohitin pariskunnan ja tavoista poiketen huikkasin heille jotain. Olivat lähteneet reisuun ja torstaina takas.
Pyöräilijöitä oli muutenkin liikenteessä paljon, hyvä että mahtui vaunuun. Ekassa vaunussa oli jo kolme pyörää, joten suuntasin seuraavaan ja pakko sinne oli tunkee, ettei jää junasta. Siellä oli sitten 6 pyörää. 4 omistajaa jäi siihen pyörälooshiin seisomaan. Saatiin hyvät jutut aikaseksi. Pariskunta oli vain päiväreisulla, mutta yksin kulkeva oli 5 päivän reisulla. Kävi ilmi, että hänellä oli sama suunta kuin mulla eli periaatteessa olis voinu matkata yhdessäkin, mutta kun ite ajattelin vetää sen 115 km alle viiteen tuntiin niin tää hemmo aikoi kuluttaa ko. matkan ajamiseen 2 päivää. Pystyin kyllä antaa muutamia hyviä vinkkejä hälle, kun tiesin reitistä jotain. Mainostin mm. Kuomiokoskea, hänellä kun sattui olemaan virvelikin mukana.
Sitten kattelin niitä kahta muuta, kun se toinen vaikutti vähän tutulta. Siis sillee tutulta, että luulin tietäväni kuka on, mutta ei siis jutuissa olla oltu. Sit kattelin pyöriä ja huomasin, että toinen on Colossi. Epäilykset sai vahvistuksen. Sit kun oltiin Lahdessa niin oli pakko kysyä, oletko Eeva. Olihan hän.
Lahdesta suunta tuttuihin reitteihin, tosin muutaman uuden koukeron olin suunnitellut jo heti alkumetreille Ahtialan kohdalla.
Seuraava kuva kertoo sen, miksi pyöräily on kivaa. Siirtyminen paikasta A paikkaan B hyvää tietä pitkin. Kuva jotain 15 km Lahdesta akselilla Haukioja-Seesta-Mäkelä. En kyllä muista tarkkaa paikkaa.
Vierumäen jälkeen olin ilkeä ja ajoin ajoradalla vaikka vasemmalla puolen olis ollu pyörätie.
Heinolassa oli tarkoitus mennä kaffeelle, en muista enää paikan nimeä, tai oikeestaan vaihtoehtoja oli kaksi, mutta kun löysin torin niin siinähän oli ihan jees paikka. Sain tarvittavan huollon ja vesitäydennyksen.
Heinolasta lähettiin edelleen tuttuja reittejä pitkin kohti tietä nro 46 eli Heinola-Kouvola.
https://ridewithgps.com/routes/39966012
Tarkoitus oli ajaa Paasoon Imjärventietä pitkin niin että 10,5 km kohdalla käännyn hiekkatielle (hietalahti oli tien ja paikan nimi, jonka ohi mentiin). Oli muuten aika jees pätkä. Kolme todella tiukkaa mäkeä ainakin oli, että piti ihan sitä pienintä vaihdetta laittaa silmään. Eikä ollu ainoat kerran tänään, monasti laitettiin pienintä vaihdetta päälle, että jalka kestää. Yhtään autoa ei ollu ja jalankulkijoita yksi, eli rauhassa sai mennä. Tätä pätkää voi suositella.
Imjärventie taasen ei menny mun suosikkeihin, ainakaan heti. Kova pinta toki eikä hiekkaa tai sepeliä, mutta jatkuva tärinä ei ollu kivaa. Loppua kohden ennen Paasoa hiekkamäärä vähän lisääntyi, mutta ei se vaikuttanu ajoon mitenkään. Paason kohdalla piti ajaa vielä pätkä hiekalla (26,8-28,8 km), mutta sain tarpeekseni. Jätetään toiseen kertaan. Koirakiven hiekkatie oli paljon mukavampi ajaa kuin Imjärventie.
Seuraavat kuvat Hietalahti-pätkältä (10,5-16,1 km)
Niin kuin sanoin niin muutama kova mäki oli edellä mainitulla pätkällä eli siellä oli myös niitä alamäkiäkin. Koskaan aikaisemmin en ole hidastanut (= jarruttanut) niin paljoa kuin tänään tein kahdesti, kun ei vaan voinut (= pystynyt, uskaltanut) ajaa kovempaa.
Pakollinen (kuva)uusinta Paason risteyksen jälkeen.
Sit ajettiin Paasontietä toistamiseen (paratiisi, taivas, you name it). Suunniteltu huolto Kuortin kievari. Voi että pieni kylmä olut maistui hyvälle. Eikä siinä täytetyssä sämpylässäkään mitään vikaa ollu. 10 pistettä ja papukaijamerkki! Kuortin kohdalla piti myös tehdä vähä ohimarsseja (33,1-39,8km ja 41,5-44,6km) mut jätin nekin toiseen kertaan.
115 km tuli matkaa Lahdesta ja 4h50min puhdas ajoaika. Aten Marja-Aitasta kävin hakee vielä parit pullat ja litran mansikoita. Mökillä lämpötila 30 astetta. Mökin sisällä 22 astetta, joka oikeasti tuntui viileältä. Jopa 22 asteinen olut tuntui viileältä siihen helteeseen.
Toinen pakollinen. Toistan itseäni parin vuoden takaa, nauttikaa Suomen suvesta!