Maanantain speksit
http://connect.garmin.com/activity/203206437
lähtö 8.30, perillä 19 eli kokonaisaika 10 h 30 min
213 km, 8 h 14 min
25,9/58,7
116/178!!!
Hojon punkka oli kyllä hyvä. Ei millään olis viittiny nousta ylös, mutta kyllä sieltä sängystä tuli sit kömmittyä aika pian herätyskellon soiton jälkeen eli vähän jälkeen 7.30. No, ehkä matkan rasituksella oli oma vaikutus sängyn mukavuusvaikutukseen, mutta kyllä se punkka ja huone sen 50 euron arvoinen oli. Juuri sopiva tällaiseen yhden yön pysähdykseen pyöräreissulla. Lisäksi siihen 50 euroon sai aamupalan paikallisella Shellillä. Tuoremehu, kahvi, täytetty sämpylä ja jugurtti. Ostin kyytipojaksi toisen kahvin ja pullan.
Muutaman kerran heräilin yön aikana ja fiilis oli joka kerta vähän masentunut. Sitä vettä tuli aika reippaasti koko yön aikana. Olin kuitenkin luottavainen sääennusteisiin, että sade loppuu aamuun mennessä. Kova sade loppuikin, aamupalalle ajaessa tuli sellasta pientä tihkua vaan.
Viihdekeskus Hojo Hojo
Kun lähdin ns. varsinaisesti jatkamaan reisua niin se tihkukin oli jo loppunut. Taisi mulla olla kuitenkin sadetakki päällä, mutta heivasin sen aika nopeasti, koska hiki alkoi tunkea pintaan. Pitkät ajohousut oli vähän pitempään.
Meinasin mokata muutaman kilometrin ajon jälkeen kun reitti ei ollu päällä Garminissa. Ajoin Vehmersalmen risteyksen ohi, mutta hokasin nopeasti, että nyt meni vikaan. Tie oli kostea. Pikku hiljaa kuivumaan päin, että kuiviakin kohtia näkyi paikka paikoin. Vehmerslmelle saakka tie oli hyväkuntoista ja mukava ajaa. Mukavia mäkiä oli jälleen. Otin tänään tavoitteekasi aloittaa maltillisella vauhdilla, mikä onnistuikin ihan hyvin. Keskari oli vähän päälle 20 alussa ja siitä se alkoi pikku hiljaa nousta. Alhaiseen keskariin vaikutti aamun hidas ajo aamupalalle.
Jonkin aikaa ajettua tajusin, että melko pian piti kääntyä hiekkatielle. Ja mulla ei ollu reititys päällä eli mahdollisesti olisin ajanu jo toisen kerran risteyksen ohi.
12,6 km, 33 min
22,3/39,3
110/142
Yön sateen jäljiltä hiekkatie oli hiukan pehmeä, mikä hidasti jonkin verran matkan tekoa. Muutoin tie oli ihan ok. Mäkinen toki, mutta täysin ajettava hiekkakelpoisilla renkailla. Tämä oli täysin suunniteltu hiekkatieosuus tällä reisulla, muutoin olis tullu aika paljon kiertämistä. Hiekkatien jälkeen otin pitkät housut pois, sen verta alkoi lämmittää punnertaminen, ja olihan se kelikin jo aika kohdallaan. Kuivia paikkoja näkyi entistä enemmän.
7,6 km, 20 min
22,2/42
117/147
JA TARINA JATKUU 15.8.2012
Sit päästiin taas kunnon alustalle ajamaan. Jälleen kerran se tuntui hienolta. Tällä pätkällä ei muistaakseni ollut mitään erikoista. Mutta kun käännyin kohti Vehmersalmea niin näkymä oli varsin hieno.
Mäkistä maastoa kohti Vehmersalmea
Sama vähän zoomattuna
Vehmersalmen satamaa
Satamasta kohti Kuopiota, taustalla Vehmersalmen iso silta
Sillalta kohti satamaa
Toiseen suuntaan, näkyykö taustalla Puijo
16,2 km, 36 min
26,8/58,7
111/141
Vehmersalmelta matka jatkui kohti Leppävirtaa Puutossalmentietä pitkin (tienro 536). Räsälän kohdalla käännyttiin vasemmalle jatkaen edelleen tiellä nro 536, ja jos oikein muistan niin tästä alkoi reitin huonoin pätkä. Onneksi sitäkään ei nyt niin älyttömän pitkään tarvinnut tahkota, kun tie muuttui paremmaksi. Mutta melkoisia aukkoja tiessä oli. Ajolinjan valinnalla ja tarkkaavaisuudella pärjäs kuitenkin ihan ok. Olin suunnitellut seuraavan pysähdyksen Leppävirralle, mutta kun Tuppurinmäellä sattui olemaan Tarmo lähikauppias niin totta kai pysähdyin ja ostin pienen välipalan. On ollut tapana omalla pienellä panostuksella tukea tällaisia pienempiä kauppoja, koska tietyissä tilanteissa ne saattavat pelastaa matkalaisen etenemisen.
Kahvia juodessa sade alkoi ilmaantumaan kuvioihin mukaan, joten pysähdyksestä tuli muutaman minuutin pidempi. Sitten kun se taukos, tai paremmin sanottuna laimeni, niin eikun jatkamaan matkaa.
19 km, 40 min
28/50,8
123/148
Siinä kävi sitten niin, että ei se sade sit kuitenkaan hellittänyt vaan päinvastoin, se yltyi melkoisen kovaksi. Ennen sadetta näin kuitenkin sen, mitä ehkä olin jo odottanutkin. Oikea maantiepyöräilijä tuli vastaan. Kävi oikeastaan tuuri, että huomasin ko. hemmon, koska kohtaamishetkellä punnersin yhtä reisun kovimmista nousuista ylös ja katse oli aika lailla alaspäin. Juuri kohdalla satuin katsomaan eteenpäin, kun joku tuli ja sujahti kovaa alamäkeen. Ja tämän jälkeen alkoi sade. Mahtoiko kaveri olla sadetta karussa.
Keli muuttui täydellisesti. Vettä tuli kuin aisaa, ja samaan aikaan tuulikin yltyi melkoisen voimakkaaksi. Ikäväksi tilanteen teki se, että tuuli oli sitä vastaista laatua. No, meikä ei niin helpolla niitä sadekamppeita päälle laita vaikka messissä oliskin niin niinhän siinä kävi, että kastuin aivan totaalisesti. Jossain vaiheessa pysähdyin bussipysäkille aikomuksena laittaa suojaa päälle, mutta hetken siinä seistessä totesin, että ei ole järkeä kastella sadesuojia, kun keli muutoin oli vielä ok:n puolella. Eiku jatkamaan kohti sateetonta Leppävirtaa.
Sateella oli sellainen jännä vaikutus, että vauhti nousi silmissä. Ei oikein tajua, miten se voi olla mahdollista, mutta onko se niin, että lämpöä tuottaa enemmän kun ajaa kovempaa vai yrittääkö sitä päästä saateesta pois ajamalla lujempaa. Mutta alla olevista spekseistä (kuvien jälkeen) näkee kaiken. Tarmo kauppiaalta Leppävirralle n. 30 keskarilla. Ja ennen Leppävirtaa sateen loputtua himmasin vauhtia eli sadeosuus oli vielä kovempi. En montaa kertaa mittariin kattonu, mutta eräässäkin kohtaa vauhtia oli n. 38 ja sitä kyllä hetken kesti (tasasella siis). Onneksi se sade loppui, joten kerkesi ennen Leppävirta-pysähdystä vaatteet hieman kuivumaan ajaessa.
Leppävirralla pysähdyin paikalliselle Teboilille vähän pidemmälle tauolle eli vähän runsaampi evästys. Koko reisun paras pulla ja sämpylätarjonta löyty tämän Teboilin tiskiltä. Vaikka huoltoaseman pihalla olotila oli ihan ok niin tuntui se mukavalta päästä sisälle lämpimään. Aurinkokin alkoi vielä paistattelemaan taivaalta, joten istahdin syystäkin ikkunan viereen aurinkoon. Tarkoitus oli jatkaa niissä vielä märissä tamineissa matkaa, mutta kun pääsin ulos niin melko pian alkoi kylmä hiipimään kehoon, joten teinkin siinä aseman pihalla muodonmuutoksen eli pitkät housut jalkaan, pitkähihainen paita lyhythihaisen alle ja kenkien päälle sadesuojat viimalta suojaamaan. Ja kun jatkoin matkaa niin olin tyytyväinen. Olo oli hyvä pitkissä tamineissa ja ennen kaikke varpaat ja jalkaterä tykkäs, kun tuli lisäeristettä ajokenkien päälle.
Sillalla ennen Leppävirtaa, ikäänkuin taaksepäin (varsinkin jälkimmäinen kuva)
27 km, 54 min
29,9/52,9
126/178
Pari fotoo matkalla kohti Pieksämäkeä eli vois sanoa, että loppumatka alkoi häämöttämään. Tällä pätkällä oli taas yksi kovimmista mäistä koko reisun aikana. Oisko nopeus ollu alhaisimmillaan 12 km/h. Pakko oli kuitenkin punnertaa edes jollain vauhdilla ylös vaikka tuollakin vauhdilla kadenssi oli jo melko alhainen.
Eläimii
Pieksämäen keskustan jälkeen
48,3 km, 1 h 51 min
26,1/54,6
119/145
Pieksämäen jälkeen alkoikin sitten se tiedossa oleva melko puuduttava tie kohti Mikkeliä. Mitään järkevää vaihtoehtoa ei oikein ollut. Onneksi tämä pätkä tarjosi edes kolme kohtaa missä pääsi hetkeksi pois valtatieltä. Ja ne kaikki kyllä olivat sen arvoisia.
Tiehän oli muutoin oikein hyvä ajaa. Tien pinta oli oikein hyvä. Aluksi piennar oli mukavan leveä, mutta pikku hiljaa se siitä kapeni mitä lähemmäksi Mikkeliä päästiin. Kapeneminen tapahtui kahdessa vaiheessa eli aluksi mukavan leveä, sitten ajettava ja lopuksi turhan kapea. Liikennettä oli suht vähän, joten ihan ok oli ajaa kuitenkin. Pieksämäeltä otin sitten reisun toisen totisemman spurtin ja yritin keskittyä pyörittämiseen. Ihan mukava veto siitä tuli. Tien tasaisuuden takia jalat alko kuitenkin puutumaan ja kun eteen tuli P-paikka niin sinne siis jalottelemaan. Puska kutsui myös.
16,4 km, 32 min
30,2/42,2
121/136
Matka jatkui kohti Haukivuorta. Muistaakseni olin Haukivuoren kohdalle jotain merkintöjä tehnyt, jotta siellä mahdollisesti voisi vaikka pysähtyä. 4 km ennen ko. paikkaa olikin sininen kyltti tien vieressä, missä mainostettiin ainakin grilliruokaa. Ahaa-elämys > grilliruoka vois olla ihan jees. Ja olihan se. Limppari sen kanssa ja vielä jälkkäriks kahvi pullan kera. Ai että maistui hyvälle tässä kohtaa reisua. Ja vaikka ihan pientä tihkua juuri sillä hetkellä taivaalta tuli niin ulkona syöminen tuntui hyvältä.
Haukivuoren jälkeen tie kapeni jälleen
17,5 km, 39 min
26,4/37,2
115/135
Haukivuoren kohdalla otin ekan erkaantumisen valtatieltä eli ajoin Haukivuoren keskustan läpi. Tämä oli ns. loppumatkan alkua ja aloin pikku hiljaa fiilistelemään ajoa. Kilometrit lähenivät loppuaan, joten pitihän sitä viimeisistä sitten nauttia. Vauhti tippui pikku hiljaa ja kun tiedossa oli vielä muutama poikkeama valtatieltä > eihän sitä tiennyt kuinka hienoja pätkiä vielä oli tulossa.
25,7 km, 57 min
26,9/38,3
116/140
JA VIHDOINKIN MIKKELIN TORI
Kruisailin muutaman kadun verran Mikkelin keskustassa ennen toria. Jotakin juomista piti saada ja kun tori oli laitettu uusiksi ja sieltä sattui löytymään jonkinlainen kahvila/kaljala niin sinne siis. Pari tuollaista lonkeron tyylistä siemailin siinä istuskellessa ja nautin olosta. Nautin todella. Huikea reisu takana.
Ajomatkalla mökille (autossa siis) tuntui, että ihan heti ei samaa uudestaan, mutta itse asiassa jo parin päivän päästä tuntui siltä, että vois vaikka lähtee. Niin hyvät fiilikset reisusta jäi.
Loppupätkän speksit
15,9 km, 40 min
23,5/34,7
103/122
Ehkä tämä sittenkin oli enemmän urheilullinen reissu kuin nautiskelusellainen, vaikka nautiskelin sydämeni kyllyydestä vauhdista huolimatta (oli se sitten nopsaa tai hidasta). Välillä tuijotin keskaria, mutta loppujen lopuksi sillä ei ollut niin väliä, koska pysähdykset ja hitaat pätkät taajamissa tiputti sitä joka tapauksessa. Sen takia oli kiva nähdä vauhteja niiltä pätkiltä, jotka pääsi ajamaan yhtä soittoa.
Pyörä futas koko matkan ok. Ketjuvoitelu kesken matkan olis voinu olla jees, mutta eipä nyt kahen päivän matkalle voiteita oteta mukaan (paitsi Bepanthenia:)). Tankolaukku ja takalaukku toimivat moitteettomasti ja olivat kuin luotu tällaiseen matkantekoon.
Seuraavana päivänä mökillä ei tuntunu missään. Yllätyin.